Treenauksesta

Hauis koostuu kahdesta lihaksesta, latinaksi biceps brachii. Lihaskudos tiivistyy ja kasvaa harjoittelun, eli lihaksen rikkomisen myötä. Oma hauikseni näyttää varsin pieneltä, kun katson sitä pumpin jälkeen salin peilistä. Joskus laitan käteni ympärille paksun ja kireän kuminauhan, joka hetkellisesti estää veren takaisin kulkeutumisen kädestä. Kädestä tulee tällöin suonikkaampi ja isompi sekä verisuonten pullistelu on näyttävämpää. Pumpin jälkeen oloni on yleensä macho.

Herätyskelloni soi 06:00. Syön aamupalaksi lämmitetyssä täysmaidossa haudutettuja kaurahiutaleita. Sekoitan joukkoon pilkottuja hedelmiä ja marjoja: kiiviä, banaania, omenaa, mansikoita tai mustikoita. Juon vettä ennen aamupalaa sekä sen yhteydessä. Odotan noin puoli tuntia syömisen jälkeen ennen kuin lähden salille. Pakkaan treenikassiini treenihousut, teknisen paidan, alushousut, sukat, treenikengät, deodorantin ja pyyhkeen. Otan mukaan lasisen juomapullon, johon olen sekoittanu mitallisen aminohappojauhetta. Muovisista pulloista erittyy estrogeeniä.

Päästyäni salille punnitsen aamupainoni ja kirjaan sen ylös. Aloitan rutiininomaisesti lämmittelyn ja venyttelyn. Teen erilaiset lämmittelyt riippuen treenipäivän tarkoituksesta. Jos treenaan kehoni alaosaa, saatan kuntopyöräillä viisi minuuttia ennen venyttelyä saadakseni lihakset hereille. Venyttelyn yhteydessä teen kevyitä kuntoliikkeitä ilman painoja, punnerruksia, kyykkyjä ja kuminauhalla avustettuja leukoja. Venyttelyn ja lämmittelyn tarkoituksena on ehkäistä vahinkojen tapahtumista eli loukkaantumista vapailla painoilla treenatessa.

Yhteen treeniin kuluu tyypillisesti kaksi tuntia. Ensimmäinen tunti on lämmittelyä ja keskivartalon harjoittelua, toinen tunti on tiettyjen lihasryhmien harjoittelua painoilla.

Olen jakanut treenikertani 4-6 kertaan viikossa. Yhdellä kerralla keskityn enemmän keskivartaloon ja venyttelyyn, enkä silloin tee yhtään liikettä vapailla painoilla. Muut treenit jaan lihasryhmittäin eri viikonpäiville: ojentaja, hauis, olkapää, rinta, leventävät ja paksuntavat selkälihakset, sekä etureidet ja takareidet.

Lihasten kasvattaminen, eli kehonrakennus perustuu täysin lihasharjoitteluun. Lihasharjoittelussa haluttu lihas rikotaan yleisemmin nostamalla lisättyjä painoja. Esimerkiksi hauislihasta harjoittaessa koukistetaan suoraa kättä eteenpäin, niin että kämmen suuntaa ylöspäin, ja käsi koukistuu 90 asteen kulmaan eteenpäin. Tälläisessä harjoituksessa hauislihaksen lihassolukko menee rikki ja kasvaa uudelleen, eli palautuu. Kun lihassolukko kasvaa uudelleen rikkoutumisen myötä, se muodostaa lisää solukudosta ja näin ollen voidaan puhua lihasten kasvattamisesta.

Treenattuani hauiksen otan pienen 10 kilogramman painon ja katson peilin edessä, miltä lihas näyttää. Oman kehon muutokset on helppoa huomata. Kotona teen vielä punnerruksia saadakseni lisää verta lihaksiin. Mitattuani hauikseni kirjaan heti ylös senttimetrit.

Treenien jälkeen otan palautusjuomana täysmaitoa 750 millilitraa ja mitallisen Mutant Mass:in Whey-proteiinilisäravinnejauhoa. Nestemäisessä muodossa ravinteet imeytyvät nopeasti lihaksiin. Päämääränäni on saada lihaksikas ja vähärasvainen, mutta miehekäs vartalo. Dokumentoin kehoani aktiivisesti ja seuraan kehitystäni.

Dokumentaatio tapahtuu valokuvausstudiossa valkoisella taustakartongilla, eli fondilla. Asemoin valon viistosti edestäpäin saadakseni mahdollisimman yksinkertaisen tunnelman. Laitan valon samasta kulmasta oli dokumentoinnin kohde sitten kehoni tai muu esine. Valo löytää luonnollisesti paikkansa studiossa. Kamera on jalustalla fondin edessä.

Kun mietin itse kuvaustilannetta, se on hyvin samankaltainen tapahtumiltaan kuin salilla peilin edessä fleksailu. Hyvän pumpin päätteeksi lihasten fleksaaminen tuntuu miellyttävämmältä. Studiossa pumppi on haasteellisempaa, koska se täytyy saada aikaseksi pelkästään kehonpainolla. Pyrin olemaan pumpissa. Se on eräänlainen ideaali olotila.

Pumppaan kunnes lihakset ovat täynnä verta. Asetun valkoiselle taustalle ja dokumentoin. Pumpin vuoksi dekolteen alue usein punertaa ja poskissa näkyy hyvä verenkierto. Kuorin ihoani aktiivisesti, jotta saisin kasvoilta kuolleen ihon pois ja tilalle sporttisen punoituksen. Hasselblad lähettää signaalin salamaan, joka välähtää kerran ja tallentaa harmaakortin tiedot kennolle. Katselen kuvaa screeniltä. Se näyttää hyvältä.

Korjaan valkotasapainon harmaakortilta. Säädän kuvan valotusta +0,50. Tummennan varjoa -30. Laitan medium contrast preset:in ja säädän siitä kuvaan sopivaksi tarvittavan kontrastin. Tarkistan ihon sävyn erikseen väritasapainosta, katsoen luonnollisimman yhdistelmän punaista ja oranssia. Näitä mittareita säädän vain aavistuksen. Tallennan kuvan. Etsin oikean väriprofiilin ja se tekee kuvasta kylmemmän. Teen kuvasta neljä kopioa. Ensimmäisen annan olla sellaisenaan, yhteen teen liioittelevat värisäädöt. Muut kaksi kuvaa asetan kahden ääripääsäädön väliin. Vedostan neljä kuvaa vierekkäin leveydeltään 60 senttimetriselle paperille, jonka korkeudeksi jää 22 senttimetriä. Kun vedos on valmis, kiinnitän sen magneetein harmaalle seinälle, jonka yllä on oikeasta kulmasta tuleva luonnonvaloa jäljittelevä loisteputkivalaisin.

Huomaan tutkiskelun jälkeen, mikä kuvista on lähimpänä todellisuutta. Kokeilen miltä kuva näyttää nyt oikeassa koossa. Printteri vedostaa sitä noin 7 minuuttia. Odotan vedosta puuvillahanskat kädessä printerin suulla. Otan vedoksesta kiinni ennenkuin se ehtii koskea suoja-alustaan. Asetan vedoksen lepäämään telineelle hämärään ja annan musteen rauhassa kuivua. Vedos on hyvä. Leikkaan alumiinikomposiittilevystä sopivan palan, joka on 6 millimetriä kuvaa pienempi molemmilta reunoilta. Se jättää pohjustuksen virhemarginaaliksi 3 millimetriä jokaiselle reunalle. Katkaisen mattoveitsen terän, jotta se on terävimmillään. Leikkaan vedoksen leveimmän valkoisen reunan pois. Puhdistan levyn, vedoksen ja työalustan kevyesti pölystä. Otan mattoveitsen terällä pohjan suojakalvon pois, koskematta liimapintaan. Kiinnitän vedoksen pisimmän sivun silmämääräisesti pohjustelevyn suojaamattoman reunan liimapintaan ja sitten painan sitä hellästi edeten keskeltä kulmia kohden.

Levy menee prässiin. Samanaikaisesti vedän loput suojakalvosta pois. Nyt vedos kiinnittyy kauttaaltaan alumiinikomposiittilevyyn. Silkkipaperi suojaa kuvapintaa kumiselta prässiltä. Kun vedos tulee ulos, käännän sen ylösalaisin niin, että näen levyn taustan. Katkaisen mattoveitsen terän. Asetan kaksi painoa levyn päälle. Seuraavaksi vedoksen ylimenevä paperi täytyy leikata. Painan veitsen terää horisontaalisti levyn reunaa kohti, mutta en anna veistä pitävän käteni painaa terää paperiin. Veitsi liikkuu nyt paperin pinnalla äänettömästi ja menee siitä lopulta läpi.

Nostan lopulta viimeistellyn vedoksen pöydältä. Kosken vain sen reunoihin, jotta en jättäisi kuvaan jälkiä. Vedos on ok. Paketoin vedoksen silkkipaperiin ja kuplamuoviin odottamaan alumiinikiskojen asennusta.

>

>
Karvapäiväkirjat
Nina Grönlund
>

<

<
Nothing tastes as good as being fit feels
Niia Virtanen
<

art

Artor Jesus Inkerö
on helsinkiläinen Kuvataideakatemiasta maisteriksi valmistuva kuvataiteilija ja kehonrakentaja, joka harrastaa sukupuolen tuhoamista. Seuraavaksi Inkerön teoksia voi nähdä mm. EMMA modernin taiteen museossa Espoossa. Hänen teoksissaan performatiivisuus ja oman kehon työvälineenä käyttäminen yhdistyy identiteetin tutkimiseen eri tekotapoja käyttäen.